Onko syyskuu pörssin heikoin kuukausi? Osakekurssien kausivaihtelu vuoden ympäri

Moni sijoittaja on kuullut sanonnan "sell in May and go away" – ja syksyisin puhutaan usein myös niin sanotusta syyskuu-ilmiöstä (September effect). Väitteen mukaan syyskuu olisi pörssivuoden heikoin kuukausi, jonka jälkeen loppuvuosi kääntyy nousuun joulupukkirallin siivittämänä. Mutta pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyse vain pörssikansanperinteestä? Katsotaan, mitä pitkän aikavälin data kertoo.

Kuukausittainen kausivaihtelu pähkinänkuoressa

Kun S&P 500 -indeksin kuukausituottoja tarkastellaan vuodesta 1928 lähtien, yksi kuukausi erottuu joukosta selvästi negatiivisena: syyskuu. Se on ainoa kalenterikuukausi, jonka keskituotto on lähes sadan vuoden aikajaksolla ollut miinuksella – noin -1,1 prosenttia. Vertailun vuoksi kaikki muut kuukaudet ovat keskimäärin tuottaneet plussaa, joskin vaihtelevasti.

Karkea yhteenveto pitkän aikavälin keskimääräisistä kuukausituotoista (S&P 500, useiden tutkimusten mukaan noin vuodesta 1928–1980 alkaen):

On tärkeää huomata, että luvut ovat pitkän aikavälin keskiarvoja – yksittäisinä vuosina vaihtelu on suurta, eikä kausivaihtelu toteudu joka vuosi.

Syyskuu-ilmiö: mitä data kertoo

Tarkemmin sanottuna:

• Vuodesta 1928 lähtien S&P 500 on laskenut syyskuussa noin 55 prosentissa tapauksista, kun muina kuukausina osuus on ollut noin 39 prosenttia.
• Vuodesta 1950 lähtien syyskuun keskituotto on ollut noin -0,6 prosenttia, mikä on indeksin heikoin kuukausiluku.
• Teknologiapainotteinen Nasdaq on ollut vielä herkempi: vuodesta 1985 lähtien sen syyskuun keskituotto on ollut noin -0,9 prosenttia.
• Yhdeksän neljästäkymmenestä S&P 500:n historian suurimmasta kuukausitappiosta on osunut nimenomaan syyskuulle – enemmän kuin millekään muulle kuukaudelle.

Ilmiö ei rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin, vaan samantyyppistä heikkoutta on havaittu myös useilla muilla globaaleilla osakemarkkinoilla, mikä viittaa siihen, että kyse ei ole pelkästä sattumasta tai yhdysvaltalaisesta erikoispiirteestä.

Miksi juuri syyskuu?

Yksiselitteistä, kaikkien hyväksymää selitystä ei ole – ja tämä on yksi syy, miksi osa tutkijoista suhtautuu ilmiöön varauksella. Yleisimmin esitettyjä teorioita ovat muun muassa:

• Salkkujen tasapainotus. Syyskuu on kolmannen vuosineljänneksen päättymiskuukausi, jolloin institutionaaliset sijoittajat usein tarkistavat ja tasapainottavat salkkujaan.
• Kesälomilta paluu. Elokuu on tyypillisesti hiljainen kauden vähäisen kaupankäynnin kuukausi. Syyskuussa ammattisijoittajat palaavat lomilta ja alkavat asemoida salkkujaan loppuvuotta varten, mikä voi lisätä myyntipainetta.
• Verotappioiden realisointi. Osa sijoittajista myy tappiollisia positioita verotuksellisista syistä, mikä painaa kursseja.
• Psykologia ja itseään toteuttava ennuste. Koska ilmiö on niin tunnettu, jotkut sijoittajat saattavat myydä ennakoivasti juuri siksi, että odottavat syyskuun olevan heikko – mikä osaltaan voi vahvistaa ilmiötä.

Mikään näistä selityksistä ei kuitenkaan ole täysin aukoton. Esimerkiksi salkkujen tasapainotusteoriaa vastaan puhuu se, että muidenkin vuosineljännesten päättymiskuukaudet (maaliskuu, kesäkuu, joulukuu) ovat keskimäärin olleet positiivisia, ei negatiivisia.

Ilmiö ei toteudu joka vuosi

Vaikka syyskuu on pitkällä aikavälillä ollut tilastollisesti heikoin kuukausi, se ei tarkoita, että se olisi aina laskukuukausi. Historiassa on ollut lukuisia syyskuita, jolloin markkinat ovat nousseet reippaasti, ja viime vuosinakin tulokset ovat vaihdelleet vuodesta toiseen – välillä syyskuu on ollut selvästi miinuksella, välillä taas plussalla. Tilastollinen keskiarvo ei siis ole ennuste yksittäiselle vuodelle, vaan kuvaa pitkän aikavälin taipumusta.

Entä loppuvuoden nousu – onko joulupukkiralli totta?

Syyskuun heikkoutta seuraa perinteisesti tarina loppuvuoden noususta, ja tälläkin väitteellä on tilastollista pohjaa:

• Marraskuu on historiallisesti ollut yksi vuoden parhaista kuukausista osakemarkkinoilla.
• Joulupukkiralli (Santa Claus Rally) viittaa erityisesti joulukuun viiteen viimeiseen pörssipäivään ja tammikuun kahteen ensimmäiseen päivään. Vuodesta 1950 lähtien tämä noin viikon mittainen jakso on tuottanut keskimäärin noin 1,3 prosenttia, ja markkinat ovat nousseet tänä ajanjaksona noin 80 prosentissa vuosista.
• Selityksiä ilmiölle on useita: institutionaaliset sijoittajat ja ammattimaiset lyhyeksimyyjät ovat usein lomalla vuodenvaihteessa, jolloin markkinoilla korostuu yksityissijoittajien tyypillisesti optimistisempi ote, ja joulubonusten sekä uuden vuoden odotusten aiheuttama ostohalukkuus voi nostaa kursseja.

Joulupukkiralli on siis todellinen, toistuva tilastollinen kuvio – mutta sekään ei ole tae, ja sen puuttuminen on toisinaan toiminut jopa varoitusmerkkinä seuraavan vuoden heikommasta kehityksestä.

Kannattaako kausivaihtelua yrittää hyödyntää sijoittamisessa?

Vaikka syyskuun heikkous ja loppuvuoden vahvuus ovat tilastollisesti dokumentoituja ilmiöitä, niiden käyttäminen ajoitusstrategiana on riskialtista useasta syystä:

1. Efekti on pieni suhteessa markkinoiden normaaliin heiluntaan. Keskimääräinen ero syyskuun ja muiden kuukausien välillä on vain prosentin luokkaa – yksittäisen kuukauden satunnaisvaihtelu on tätä moninkertaisesti suurempaa.
2. Historia ei takaa tulevaa. Kausivaihtelu perustuu keskiarvoihin kymmenien vuosien ajalta, mutta yksittäinen vuosi voi poiketa siitä täysin.
3. Markkinoilta poissaolo on kallista. Koska suurin osa pörssin pitkän aikavälin tuotosta syntyy suhteellisen harvoina, ennalta arvaamattomina päivinä, ajoittamisyritykset – kuten myynti ennen syyskuuta – voivat johtaa siihen, että sijoittaja jää paitsi juuri niistä päivistä, jotka tuovat suurimman osan vuosituotosta.

Monille pitkäjänteisille sijoittajille järkevämpi lähestymistapa on jatkaa säännöllistä, kuukausittaista sijoittamista (esimerkiksi kuukausisäästämistä) kausivaihtelusta riippumatta, sen sijaan että yrittäisi ajoittaa markkinoita yksittäisten kuukausien tilastojen perusteella.

Yhteenveto

Kyllä – pitkän aikavälin data tukee väitettä, että syyskuu on historiallisesti ollut osakemarkkinoiden heikoin kuukausi, ja loppuvuotta, erityisesti marras-joulukuuta, on leimannut keskimäärin positiivisempi kehitys, jota vahvistaa myös niin kutsuttu joulupukkiralli. Ilmiö on tilastollisesti dokumentoitu useilla eri markkinoilla ja vuosikymmenillä, mutta se ei ole luotettava ennustustyökalu yksittäiselle vuodelle. Kausivaihtelu kannattaa nähdä ennemmin mielenkiintoisena markkinahistoriallisena kuriositeettina kuin sijoitusstrategian perustana.

Tämä artikkeli on yleisluontoinen katsaus historialliseen markkinadataan, eikä sitä tule pitää sijoitusneuvontana. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Tämän artikkelin kuva ja tekstisisältö on osittain tuotettu tekoälyn avustuksella.