Miksi korot ovat kääntyneet nousuun?

Vielä vuoden 2026 alussa moni odotti korkojen jatkavan laskuaan. Nyt tilanne näyttää päinvastaiselta: sekä Yhdysvalloissa että euroalueella korot ovat kääntyneet uudelleen nousuun, ja markkinat hinnoittelevat lisää korotuksia loppuvuodelle. Käydään läpi, mistä käänne johtuu – erityisesti Yhdysvaltain näkökulmasta, josta suurin osa maailman korkoliikkeistä lopulta kumpuaa.

Inflaatio ei ole taipunut tavoitteeseen

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin ensisijainen peruste koronnostopuheille on sitkeä inflaatio. Ydininflaatio on pysytellyt selvästi Fedin kahden prosentin tavoitteen yläpuolella, ja kesäkuun kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 2,7 prosenttia – nopeampaa vauhtia kuin toukokuussa. Fedin uusi puheenjohtaja Kevin Warsh on korostanut, että inflaation kuriin saaminen on komitean ykköstavoite, ja heinäkuun kokouksen jälkeen kolme FOMC:n jäsentä äänesti koronnoston puolesta – merkki siitä, että ovi nostoille on auki syksyllä.

Tullit ovat lisänneet hintapaineita

Yhdysvaltain kauppapolitiikka on toinen keskeinen tekijä. Uudet, 10–12,5 prosentin suuruiset tuontitullit astuivat voimaan heinäkuun lopulla kuuteenkymmeneen kauppakumppaniin, ja yritykset ovat vyöryttäneet osan kustannuksista kuluttajahintoihin. St. Louisin liittovaltion keskuspankin analyysin mukaan tullien vaikutus inflaatioon on tosin tasaantunut kevään jälkeen, mutta ne pitävät silti hintapaineita yllä yhdessä kohonneiden energiahintojen kanssa. Dallasin Fedin pääjohtaja Lorie Logan on todennut kesäkuussa, että inflaation palaaminen tavoitteeseen "kestää liian kauan", vaikka tullien ja energian tilapäiset vaikutukset otettaisiinkin huomioon.

Työmarkkinat pitävät Fedin varovaisena – toiseen suuntaan

Toisin kuin monissa aiemmissa hidastumisvaiheissa, Yhdysvaltain työmarkkinat ovat pysyneet vahvoina: työttömyysaste on ollut noin 4,2 prosentin tuntumassa, ja työpaikkoja on syntynyt tasaisesti. Kun työmarkkinat ovat lähellä täystyöllisyyttä, Fedillä ei ole samanlaista painetta laskea korkoja työllisyyden tukemiseksi, jolloin se voi keskittyä täysipainoisesti inflaation hillitsemiseen – mikä käytännössä tarkoittaa korkeampia korkoja pidempään.

Lähi-idän energiashokki ja "neutraalin koron" nousu

Kesäkuussa 2026 koettu Lähi-idän konfliktin aiheuttama energiahintojen nousu oli suoraan yksi laukaiseva tekijä, kun Fed nosti ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa syyskuun 2023 jälkeen. Samaan aikaan taloustieteilijät ovat alkaneet arvioida, että talouden niin sanottu "neutraali korko" – taso, joka ei kiihdytä eikä hidasta taloutta – on aiempaa korkeampi. Taustalla vaikuttavat muun muassa tekoälyinvestointien synnyttämä kasvupotentiaali sekä valtion kasvava velanotto, joka painaa erityisesti pitkien korkojen tasoa ylöspäin.

Japanin jenin ja Yhdysvaltain koron kytkös

Yksi vähemmän huomattu tekijä taustalla on Japani. Japanin keskuspankki BoJ on nostanut ohjauskorkoaan asteittain nollakorkokauden jälkeen, ja korko on nyt 1,0 prosenttia – korkein taso sitten vuoden 1995. Japanin 10 vuoden valtionlainan tuotto nousi syyskuun alussa yli 3 prosentin, korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1996, kun sijoittajat hinnoittelivat lisää koronnostoja BoJ:n keskusteltua kohonneista inflaatioriskeistä. Vaikka Yhdysvaltain ja Japanin korkoero on edelleen suuri – Fedin 3,50–3,75 prosenttia BoJ:n 1,0 prosenttia vastaan – ero on kaventunut, mikä horjuttaa niin kutsuttua jenin carry-tradea: sijoittajat ovat vuosia lainanneet halpaa jeniä ja sijoittaneet tuoton dollarimääräisiin, korkeatuottoisempiin kohteisiin, kuten Yhdysvaltain valtionlainoihin.

Kun tämä kauppa alkaa purkautua, sillä on suora vaikutus myös Yhdysvaltain korkoihin: japanilaiset ja globaalit sijoittajat, jotka ovat rahoittaneet Yhdysvaltain velkakirjaostojaan halvalla jenillä, joutuvat myymään omistuksiaan maksaakseen jenimääräiset lainansa takaisin, mikä vähentää kysyntää Yhdysvaltain valtionlainoille ja työntää niiden tuottoja – ja siten korkoja laajemminkin – ylöspäin. Japani on myös yksi Yhdysvaltain valtionlainojen suurimmista ulkomaisista omistajista, joten heikkenevä jeni ja BoJ:n koronnostopaineet ovat herättäneet huolta myös Washingtonissa: Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on julkisesti kehottanut BoJ:n pääjohtaja Kazuo Uedaa "päättäväisiin" toimiin jenin heikkoutta vastaan, koska heikko jeni voi lopulta näkyä nousupaineena juuri Yhdysvaltain pitkissä koroissa.

Käänne heijastuu myös Eurooppaan

Yhdysvaltain kehitys ei jää omaan lokeroonsa. Euroalueella Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kesäkuussa 2026 ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2023 – niin ikään Lähi-idän energiashokin siivittämänä – ja markkinat ovat hinnoitelleet syyskuun kokoukselle uutta neljänneksen prosenttiyksikön nostoa selvällä todennäköisyydellä. Sama ilmiö, joka nostaa korkoja Yhdysvalloissa, siis heijastuu viiveellä myös euroalueen rahapolitiikkaan ja sitä kautta suomalaisten lainakorkoihin.

Entä Suomessa?

Suomessa korkokäänne näkyy konkreettisimmin Euriborissa, johon valtaosa asuntolainoista on sidottu. Kun vielä alkuvuodesta 2026 12 kuukauden Euribor liikkui noin 2,25 prosentin tuntumassa, se oli syyskuun alussa noussut jo yli 3,0 prosenttiin – nousua siis lähes prosenttiyksikkö muutamassa kuukaudessa. Myös lyhyemmät korot ovat kääntyneet ylöspäin: 3 kuukauden Euribor on noussut noin 2,6 prosenttiin ja 1 kuukauden Euribor noin 2,2 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntovelallisille suoraan kasvavaa kuukausierää, sillä pankkien marginaalit pysyvät ennallaan, mutta viitekorko kallistaa lainaa. Markkinat hinnoittelevat, että EKP voisi vielä nostaa ohjauskorkoaan kerran tai kaksi loppuvuoden 2026 aikana, minkä jälkeen suunta saattaisi tasaantua – mutta ainakin toistaiseksi suomalaisten lainanottajien on syytä varautua korkojen pysymiseen viime vuosia korkeammalla tasolla.

Lähteet

• Fed predictions for 2026: Is a rate cut still a possibility this year? – Yahoo Finance
• Will the Fed hike interest rates in 2026? – Facet
• How do changing interest rates affect the stock market in 2026 – U.S. Bank
• What Federal Reserve monetary policy means for investors – U.S. Bank
• Tariff Effects on Inflation Stabilize in Recent Months – Federal Reserve Bank of St. Louis
• Fed's Musalem: There is risk tariffs could cause persistent inflation rise – FXStreet/Reuters
• Euribor 12 kk nyt – Korkokompassi
• Euribor-korot – Suomen Pankki
• Japan's yen intervention and unusual US support – OMFIF
• Japan 10 Year Government Bond Yield – Trading Economics
• Japan Interest Rate – Trading Economics