10 vuoden viive eläkesäästämisen aloittamisessa voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja – tässä miksi

Eläke tuntuu 30-vuotiaasta kaukaiselta abstraktiolta – jostain, mitä ehtii miettiä vielä vuosikymmenten päästä. Juuri tämä ajatus on kuitenkin kallein virhe, jonka moni tekee tietämättään. Matematiikka takana on yllättävän armoton: muutaman vuoden viive säästämisen aloittamisessa voi tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen eroa siinä, mitä tilillä on eläkeiässä.

Ilmiö, jota Einstein kutsui maailman kahdeksanneksi ihmeeksi

Korkoa korolle -ilmiö on koko asian ydin. Kun sijoitus tuottaa voittoa, tuo voitto lisätään pääomaan – ja seuraavana vuonna tuottoa lasketaan jo tästä kasvaneesta summasta. Ilmiö on kuin lumipallo, joka kasvaa vieriessään alamäkeä: mitä pidempään pallo pyörii, sitä nopeammin se kasvaa, koska kasvava massa kerää lisää lunta itseensä.

Käytännön esimerkki havainnollistaa tätä hyvin: jos sijoitat 1 000 euroa 10 prosentin vuosituotolla, ensimmäisen vuoden jälkeen sinulla on 1 100 euroa. Toisena vuonna tuotto lasketaan jo koko 1 100 eurosta, ei enää pelkästä alkuperäisestä tuhannesta. Ero yksinkertaiseen korkoon on pieni ensimmäisinä vuosina, mutta kasvaa vuosikymmenten kuluessa eksponentiaalisesti.

Konkreettiset luvut: mitä 10 vuoden viive maksaa

Raha.fi:n laskelma havainnollistaa eron karulla tavalla. Kuvitellaan kaksi säästäjää, jotka molemmat sijoittavat 150 euroa kuukaudessa 7 prosentin vuosituotolla:

• Henkilö A aloittaa 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädessään 65-vuotiaana hänellä on noin 270 000 euroa.
• Henkilö B aloittaa vasta 40-vuotiaana. Samalla kuukausisummalla ja tuotolla hänellä on 65-vuotiaana noin 121 000 euroa.

Ero on yli 100 000 euroa – vaikka henkilö A sijoitti kymmenen vuotta pidempään eli myös enemmän omaa rahaa. Huomionarvoista on kuitenkin se, mistä loppusumma koostuu: henkilö A:n 270 000 eurosta jopa 200 000 euroa on puhdasta korkotuottoa, kun henkilöllä B korkotuottoa on vain noin 76 000 euroa. Kymmenen vuoden ero säästöajassa siis lähes kolminkertaistaa korkotuoton osuuden lopputuloksesta.

Toinen havainnollistava esimerkki tulee Nordnetin koulusta, joka on laskenut, miten sama 65 vuoden ikään mennessä kertynyt kokonaissumma vaatii dramaattisesti erisuuruisen oman panoksen aloitusiästä riippuen: kun säästäminen aloitetaan heti syntymästä ja jatketaan vain kaksi vuotta, oma sijoitettu pääoma jää vaatimattomaksi murto-osaksi lopputuloksesta – markkinoiden tuotto tekee suurimman osan työstä ajan ansiosta. Sen sijaan vasta 30-vuotiaana aloittava ja eläkeikään asti säästävä joutuu sijoittamaan moninkertaisen määrän omaa rahaa päästäkseen samaan lopputulokseen.

Miksi juuri aika – ei summa – ratkaisee

Moni ajattelee, että eläkesäästämisen aloittamisen lykkääminen ei haittaa, kunhan myöhemmin säästää vain enemmän kuukaudessa. Matematiikka ei kuitenkaan toimi näin suoraviivaisesti. OmaSp:n asiantuntija on todennut asian osuvasti: kun säästämisen aloittaa 20-vuotiaana, riittää pienempi kuukausisumma kasvattamaan pottia, koska korkoa korolle -ilmiö saa nauttia vuosikymmenten säästöajasta. Myöhemmin aloittaessa summan täytyy olla huomattavasti suurempi samaan lopputulokseen pääsemiseksi – eikä pelkkä suuremmalla summalla kompensointi aina edes riitä täysin kuromaan aikaeroa umpeen.

Osuvaa on myös se, että sijoitusmaailman legenda Warren Buffett on kerännyt noin 99 prosenttia koko omaisuudestaan vasta 50-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen – ei siksi, että hän olisi tehnyt jotain dramaattisesti eri tavalla myöhemmin, vaan koska korkoa korolle -ilmiö tarvitsee vuosikymmeniä näyttääkseen todellisen voimansa.

"Ehdinkö vielä?" – lyhyt vastaus on kyllä

Jos 10 tai 20 vuoden viive kuulostaa lannistavalta, on tärkeää muistaa, ettei tilanne ole toivoton, vaikka olisi jo keski-iässä ilman euroakaan säästössä. OmaSp:n asiantuntija Hakanen on todennut suoraan, ettei mitään ole vielä menetetty, vaikka säästössä ei olisi euroakaan viisikymppisenä. Myöhemmin aloittaessa vaadittava kuukausisumma on suurempi, mutta keski-iässä suuremman summan säästäminen voi olla käytännössä helpompaa – asuntolainaa on usein jo maksettu pois, työuralla on edetty paremmille ansioille ja lapset ovat saattaneet muuttaa omilleen.

Tilastojenkin valossa moni suomalainen toimii juuri näin: aktiivisimmin säästetään tyypillisesti 55–65-vuotiaana, kun elämäntilanne mahdollistaa suuremmat kuukausisummat. Tämä ei ole optimaalisin strategia korkoa-korko-ilmiön kannalta, mutta se on silti huomattavasti parempi kuin ei-säästämistä lainkaan.

Mitä tästä pitäisi ottaa mukaan

Eläkesäästämisen aloittamisen ei tarvitse odottaa täydellistä hetkeä, suurta tulotasoa tai valmista sijoitussuunnitelmaa. Pieni, säännöllinen summa – vaikka 15 tai 50 euroa kuukaudessa – aloitettuna mahdollisimman varhain voi pitkällä aikavälillä kasvaa suuremmaksi kuin huomattavasti isompi summa, joka aloitetaan kymmenen vuotta myöhemmin. Kysymys ei siis lopulta ole siitä, onko rahaa tarpeeksi aloittaakseen, vaan siitä, kuinka paljon aikaa on valmis antamaan rahalle tehdä työtä puolestaan.

Tämä artikkeli havainnollistaa korkoa korolle -ilmiötä yleisillä esimerkkilaskelmilla, eikä sisällä sijoitussuosituksia. Käytetyt tuotto-oletukset (6–10 %) ovat historiallisia keskiarvoja, eivät takeita tulevasta – sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, eivätkä laskelmat huomioi kaikilta osin verotusta tai kuluja.

Lähteet: Raha.fi, Nordnet, OmaSp, Sijoittaja.fi 

Tämän artikkelin kuva ja tekstisisältö on osittain tuotettu tekoälyn avustuksella.